Kyllä täällä olemassa ollaan, vaikka ei mitään uutta esitelläkään. Yhdet tavis sukat on Seitsemästä veljeksestä valmistuneet, mutta enpä niiden kuvaamiseen viitsinyt kameraa hakea.
Ja neulottu on , mutta valmista tulee vasta myöhemmin...jos tulee. Peittopaloja aloin taas tekemään, voi niitä jo kolmisenkymmentä olla; hyvään alkuun pääsin, kun käytiin vappuna asuntoautolla noin yhdeksän tunnin ajomatkan päässä. Hyvää neulonta-aikaa pitkästi, kun tätä Suomi-neitoa ajellaan.
Olen jo viettänyt ensimmäisen kesälomaviikkoni pihatöitä ym. hommaillen. On niin ihana seurata kukkien nousemista, lehtien puhkeamista ym., mutta on jollain tainnut jäädä hana auki, kun tulee niin kamalasti vettä!
Ei täällä laiskoteltu ole, vaikka onkin ollut hiljaista. Yleensä en keskeneräisiä esittele, mutta poikkeus vahvistaa säännön eli palapeittoa on tulossa, mutta valmistuminen kestää vielä. Tätä uhkaa jopa kesätauko, on nimittäin aika lämmin kaveri tällaisina päivinä kuin tänään, kun mittari näyttää yli kaksikymmentä astetta.
Suurin osa vapaa-ajasta, jota työssäkäynniltä jää, kuluu kesän aikana tuolla pihalla, joka meillä on aika iso ja kukkapenkkejä riittää. Mutta kyllä minä siellä myös istumaan ehdin, ei mikään voita ulkona istuskelua käsityön kanssa! Tänä vuonna narsissit kukkii tosi komeasti ja niitä minulla on paljon.
Mutta tästä johtuu otsikon aihe! Mallihan on kaunis ja ihana tehdä, mutta se varsinainen syy kauhistukselle ei kuvassa näykään: tämä on nimittäin vaaleanpunainen enkä tiedä, mitä on mahtanut päässä liikkua, kun olen langan ostanut. Mutta tämän hetkiseen sisustukseen väri on hyvä ja siksipä kaivoinkin käsityökopan pohjalla majailleen liinan, pingotin ja otin saman tien käyttöön.
